perjantai 24. kesäkuuta 2016

Rakkaat Ninja 10v ja Manu 9v

Rakkaat kissaseniorini täyttävät näin juhannuksena vuosia. Kummankaan tarkkaa syntymäaikaa en tiedä. Arvelen Ninjan syntyneen maaliskuun puolessa välissä ja Manun huhtikuun lopussa, toukokuun alussa.

Ninja jo 10 vuotta! Mihin se aika menee. Vastahan rouva oli pentu ja melkoinen riiviö olikin. Toivottavasti toiset 10 vuotta menee vielä.
Manukin täyttää 9 vuotta. Manu on hyvin sopeutunut vaikka olikin aivan liian pieni kun sain herran. Mutta kun tiedän mistä herra stressaa ja ottaa pulttia, niin yritän välttää mahdollisimman paljon näitä hetkiä. Reissaaminen on yksi pahimmista, mutta sitä ei voi välttää aina. Tämän takia käyn koko poppoon kanssa äidin luona harvakseltaan. Ja varsinkaan viikonloppureissuja en tee, koska Manulla menee pari päivää aina normalisoitumiseen matkan jälkeen. Sirun tulo on onneksi reipastanut Manua ja herrasta on tullut hieman rohkeampi.

Lauma lähti eilen "mummulaan" edeltä käsin, itse matkaan vajaan viikon päästä perässä. Manu oli jo aamusta asti pakosalla, kun vaistosi lähdön. Mutta nätisti meni boksiin ja Ninja kaveriksi tällä kertaa. Hieman on haikeaa olla yksin kotona. Toisaalta saanpahan rauhassa siivota ja ommella iison läjän tilaustöitä ja ehkä omiakin kerkeän tekemään. 

Ostin Sydänystävältä kokeiluun Pet Remedy -suihkeen juuri tätä varteen. Ainakin ohjelappu oli kuolattu ihan märäksi. Toivottavasti auttoi matkalla, kun suihkautin vähän sitä boksin seinämiin. Aika ärhäkkä oli haju. 


Manu alle 6kk ja Ninja 1,5v

Ninja reilu 1 v

Manu alle 6kk

Manu alle 6kk ja Ninja 1,5v





Manu n. 7kk

Ninja n. 6kk

Ensimmäisiä kuvia Manusta


Tämä taas kertoo kuinka kova nautiskelija rouva on.






Tämä kertoo kaiken olennaisen Ninjan riiviydestä pentuna. Aina isottelemassa <3, ikää n. 5kk

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Isrok @ Leppävirta

Viikonlopun näytelmät olivat Sirun osalta oikein mainiot. Itse olin lauantain töissä, joten kissa ja näyttelykamppeet kaverin kyytiin ja kasvivanhemmat huolehtivat näyttelypaikalle neidistä. Hyvät arvostelut tuli ja sitten tuli viestiä jostain ihme lapusta: Siru oli nominoitu!!! Kaunis ja kovatasoinen kilpasisko-balineesi voitettu toisen kerran!! Edellisestä kerrasta on kohta vuosi aikaa. Paneelissa oli vastassa oma emo, abessinialainen ja venäjänsininen. Russi voitti.

Kasvattajan laittama lappukuva :)
Kuva: Tessa
Kuva: Tessa

Sunnuntaina pääsin itsekin mukaan kekkereihin. Lauantaina näyttelyssä valmistui uusi tuomari vanhan neloskategorian oikeuksilla. Tämä tuomari oli sitten meillä sunnuntaina. Menin heti aamusta katsomaan tuomarin järjestystä, siellä olimme heti ekana listalla, johon en ole koskaan aiemmin törmännyt. Aina on ollut muita ennen. Siellä olimme ensimmäisenä ja lievä paniikki iski, kun tuomarikin oli jo paikalla ja oli valmistautumassa arvostelelemaan. Äkkiä Siru häkistä ja tuoli kainaloon ja tuomarin eteen ja assarille huikkaus, että pieni hetki. Neiti tuolille, turkki kuosiin.... ja neiti hyppää lattialle ja viipottaa assarin ohi. Onneksi assari oli hereillä ja nappasi karkulaisen kiinni ja takaisin tuolille. Turkkia kuntoon ja taas pakoyritys. Äkkiä sähkösyydenpoistajaa selkään ja karvat kuosiin ja tuomarille.
Hieman oli tuomarillakin homma hakusessa ja paperit hukassa. Mutta loistava arvostelu. Olin jo kääntymässä pois kun tuomari sanoi, että Siru on ainut kastraattinaaras ja hän nominoi neidin suoriltaan. Wuhuu!
Takaisin häkille lepäilemään ja odottamaan paneelia. Vastassa oli samat aby ja russi. Russi voitti tälläkin kertaa.
Loistava viikonloppu muuten, kaksi sertiä ja kaksi nominointia. Samalla näki taasen paljon kissakavereita ja aivan ihania itispentuja. Kyllä niitä pentuja minullekin tulee sitten jossain vaiheessa, mutta Manu estää tällä hetkellä. Ehkä sitten joskus.

Kuva: Tessa

Kuva: Tessa



Sertiruusukkeet olivat maksullisia, mutta näin komeita ruusukkeita ei voinut jättää ostamatta!

Muutama päivä lepoa ja koko lauma lähtee mummolaan juhannukseksi, itse seuraan muutamaa päivää myöhemmin. Seuraava näytelmä on Kempeleessä 2.-3.7.